biologia‎ > ‎metsä‎ > ‎

Sienet

Sienistä puhuttaessa ensimmäisenä tulee mieleen metsässä kasvavat sienet. Sienissä on seuraavat rakenneosat: 
  • lakki, jonka alapinnalla on usein helttoja, piikkejä tai pillejä
  • jalka
  • kaulus
  • tuppi
  • sienirihmasto

Sienirihmasto muodostaa usein suurimman osan sienestä ja maanpäällistä osaa eli itiöemää voi pitää vain jäävuoren huippuna.

Monessa kirjassa sanotaan, että syö vain sieniä, jotka tunnet. Tämä on hivenen huono sanonta, sillä kukapa ei tuntisi kärpässientä!

Sieniä on kuitenkin moneksi. Yhdessäkään sienessä ei ole lehtivihreää, joten ne joutuvat hankkimaan ravintonsa muulla tavoin kuin kasvit. Alla tarkastellaan erilaisia sieniä.

A) Syötävät sienet

Syötävistä sienistä tunnetuimpia ovat kantarellit, suppilovahverot, mustatorvisienet ja  herkkutatti.

Sienikirjaan syötävät sienet merkitään yleensä tähdillä. Mitä enemmän tähtiä, sitä herkullisempana sientä pidetään. Rouskuissa ja haperoissa on usein kirpeää makua, mutta se saadaan pois ryöppäämällä eli kiehauttamalla ne väljässä vedessä pariin kertaan. Sienet ovat terveellistä ruokaa, sillä niistä saa valkuaisaineita eli proteiineja sekä hivenaineita ja niissä ei ole rasvaa. Suomalaiset syövät keskimäärin noin puoli kiloa itsekeräämiään sieniä vuodessa.

© Hans Hillewaert / CC BY-SA 4.0


B) Myrkylliset sienet

Monet sienet ovat todella myrkyllisiä. Ne merkitään sienikirjaan usein ristin merkillä. Kolme ristin merkkiä tarkoittaa jo tappavaa. Valkoinen kärpässieni on yksi myrkyllisimmistä sienistä, samoin suippumyrkkyseitikki. Korvasieni on erikoinen sieni siitä, että se on raakana tappavan myrkyllinen, mutta jos se keitetään väljässä vedessä useita kertoja 5-10 minuutin ajan ja huuhdellaan vielä välillä, niin se muuttuukin herkulliseksi ruokasieneksi.

Kuva Marianne K-V-E
Ruskokärpässieni muistuttaa punaista kärpässientä, mutta sen erottaa väristä. Ruskokärpässieni on punaista kärpässientä myrkyllisempi.

C) Symbioottiset sienet

Osa sienistä elää symbioosissa puiden kanssa. Tällöin puun juuri ja sienen rihmasto kietoutuvat toisiinsa ja muodostuu niin sanottu sienijuuri. Sienen ja puun yhteiseloa voisi ajatella kuin ystävyytenä. Se, joka osaa soittaa vaikka kitaraa voi opettaa toiselle kitaransoittoa ja toinen puolestaan kaverille espanjan kieltä. Sieni kerää kasville vettä ja ravinteita ja puu antaa vastitineeksi sienelle sokeria. Näin ollen sieni ja puu hyötyvät molemmat.

D) Loissienet

Monet sienet ovat loisia, mikä tarkoittaa, että ne imevät elävistä kasveista tai eläimistä ravintoa ja samalla vahingoittavat sitä. Kasveissa sienet voivat näkyä esimerkiksi tuulenpesäsienenä eli linnunpesän näköisenä rykemänä puussa tai mustina läiskinä vaahteran lehdissä. Ihmiseenkin sienet voivat hyökätä. Suuhun saattaa ilmestyä sammas ja varpaiden väliin jalkasieni tai nivussilsa. Päänahassa esiintyvä hilsekin on sieni. Näihin saa apteekista lääkkeitä.

Kuva Marianne K-V-E
Vaahteran tervatäplätauti on lähinnä kosmeettinen haitta, sillä se ilmestyy vaahteran lehtiin mustina täplinä vasta loppukesästä juuri ennen kuin lehdet tippuvat puusta ja siten se ei ehdi aiheuttamaan vahinkoa puille. Aikaisemmin luultiin, että tervatäplätauti on herkkä kaupunkien saasteille, koska kaupunkien vaahteroissa sitä oli todella paljon vähemmän kuin maalla. Syyksi kuitenkin on sittemmin selvinnyt se, että sienitauti on yksivuotinen ja kaupungeissa pudonneet lehdet kerätään pois ja siksi se ei tule seuraavana vuonna takaisin.

E) Lahottajasienet

Lahottajat eroavat loissienistä siinä, että ne eivät hyökkää elävän kasvin kimppuun vaan ovat tärkeitä luonnon raviteiden kiertokulussa. Lahottajat ovat hajottajia. Ne käyttävät ravintonaan kuolleita eliöitä eli kasveja ja eläimiä. Ne palauttavat ravinteet takaisin kasvien käyttöön. Osa käävistä on ensin loisia ja kun kasvi kuolee, ne muuttuvat lahottajiksi.

F) Homesienet

Homeista osa on vallan maukkaita, kuten vaikkapa Aura-juustossa. Leevi and the Leevingsin laulussa lauletaan: Kahvipöydässä sama homeinen pullakranssi, josta homeen voi pois raaputtaa. Kannattaa muistaa, että homepesäkkeet jotka pullakranssin päällä näkyvät ovat, samaan tapaan kuin kärpässieni, vain se näkyvä osa sienestä ja sienen rihmasto on jo siinä vaiheessa syvällä koko pullakranssissa.
 Suurin osa homehtuneista ruuista on siis syömäkelvottomia, sillä monet homeet erittävät homemyrkkyjä eli mykotoksiineja elintarvikkeisiin.

Kosteusvaurioituneissa rakennuksissa homeet valtaavat helposti elintilaa ja taistellessaan elintilasta ne vielä erittävät myrkkyjä ja se näkyy ihmisten terveydessä. Monet oirehtivat pitkittyneillä flunssilla, osa saa poskiontelontulehduksia ja osalla koskee päähän ja joillekin puhkeaa astma. Talon rakenteisiin menneistä homeista pääsee eroon vain poistamalla vaurioituneet rakenteet. 

Alexander Flemming tutki vuonna 1928 bakteereita ja kasvatti niitä viljelymaljoissa. Epäonnisen tutkijan bakteerimaljat homehtuivat, mutta Flemming huomasi, että bakteeriviljelmissä oli homehtuneen kohdan ympärillä kehä, jossa stafylokokki-bakteerit eivät kasvaneetkaan. Näin keksittiin ensimmäinen antibiootti Penisilliini, joka sai nimensä penicillium-homeesta, joka tappoi bakteereita.

***

Itiöemän kasvattavat sienet voidaan luokitella 7 eri ryhmään.

1) Helttasienillä on heltat lakin alapinnalla. Helttasienistä hyvä esimerkki on vaikkapa punainen kärpässieni.

Kuva Marianne K-V-E

2) Pillisienillä on lakin alapinnalla ikäänkuin pieniä reikiä. Näin on mm. tateilla.

3) Piikkisienillä on lakin alapinnalla piikkejä. Näistä esimerkkinä on vaaleaorakas.

Vaaleaorakas

Ora tarkoittaa piikkiä ja siten vaaleaorakas kuuluu jo ihan nimensäkin puolesta piikkisieniin.

4) Kupusienet ovat pallon näköisiä pienenä, maamunat isompinakin. Montaa lasta on varoiteltu astumasta "savusienien" päälle ettei sokeutuisi. Käytännössä yhden nuijakuukusen sisällä voi olla jopa kymmeniä miljoonia itiöitä, joten eihän ne silmässä toki hyvältä tunnu, mutta ei siitä sentään sokeudu.

By Daniel Ullrich, Threedots - Own work, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=372210

Känsätuhkelo on syötävä sieni.

5) Haarakkaat ovat nimensä mukaisesti haaraisia.

Keltahaarakas

6) Maljakkaat maljan muotoisia.

By Frans Ozinga / CC BY-SA 3.0

7) Käävät

 Kuva Marianne K-V-E
Comments