Elinympäristöt
Eliöt elävät erilaisissa elinympäristöissä. Suomelle ominaisia elinympäristöjä ovat : metsät, vesistöt ja suot.
Metsät
Suomi on Euroopan metsäisin maa. Suomessa on kolme tärkeää metsätyyppiä: kuiva kangasmetsä, tuore kangasmetsä ja lehto. Kuivassa kangasmetsässä kasvaa mäntyjä ja sinne voi mennä poimimaan puolukoita. Tuoreessa kangasmetsässä kasvaa kuusia ja siellä taas kasvaa marjastajan iloksi mustikoita. Lehtoja on Etelä-Suomessa ja niissä kasvaa jaloja lehtipuita. Keväisin kun puissa ei ole vielä lehtiä lehdoissa on hieno kukkaloisto, jossa kasvaa esimerkiksi valko- ja sinivuokkoja.
Havumetsissä elää pöllöjä, kuten tämä lapinpöllö
Kuva: Marianne K-V-E
Tuoreissa kangasmetsissä kasvaa mustikkaa
Kuva: Marianne K-V-E
Lehdoissa on keväällä valoisaa, kun puissa ei ole vielä lehtiä. Tällöin valkovuokot kukkivat.
Kuva: Marianne K-V-E
Vesistöt: Järvet, joet, Itämeri
Suomesta puhutaan tuhansien järvien maana eikä se ole yhtään liioiteltua. Suomessa on kaikkiaan yli 188 000 järveä ja niistä yli 56 000 on yli hehtaarin kokoisia. Suomen suurimmat järvet ovat Saimaa, Inari ja Päijänne. Järvien lisäksi Suomen vesistöjen tärkeä paikka on tietysti Itämeri. Matalassa Itämeressä on murtovettä, joka tarkoittaa, että vesi ei ole niin suolaista kuin esimerkiksi valtamerissä, mutta ei makeaakaan vettä. Itämereen makeaa vettä tulee joista, jotka ovatkin tärkeitä paikkoja virtaavien vesien eliöille. Osa eliöistä, kuten vaikka lohi viettää osan elämästään joessa ja osan meressä.
Suomessa on yli 188 000 järveä.
Kuva: Marianne K-V-E
Vesistöissä elää kaloja, kuten ahven.
Kuva: Marianne K-V-E
Vesistöissä elää myös kasveja, kuten tämä vesitatar.
Kuva: Marianne K-V-E
Suot
Suomen nimikin kuulostaa aika soiselta ja Suomen pinta-alasta jopa kolmasosa on soita. Suomi on maailman kuudenneksi soisin maa. Soilla kasvaa rahkasammalta, joka maatuu huonosti ja muodostaa siten turvetta. Soilta nostetaankin turvetta energiantuotantoon, eläinten kuivikkeeksi ja kasveille kasvualustaksi. Soilla viihtyvät kurjet ja marjastajan iloksi soilta löytyy lakkaa. Suotyyppejä on oikeasti kymmeniä, mutta neljä niistä on tunnetumpia: korpi, räme, neva ja letto. Korvissa kasvaa kuusia, rämeellä kitukasvuisia mäntyjä ja neva ja letto ovat puuttomia soita, jotka erottaa siitä, että letossa on paljon ravinteita.
Räme on yksi suotyyppi. Siellä kasvaa mäntyjä.
Kuva Marianne K-V-E
Soilla on märkää ja upottavaa
Kuva Marianne K-V-E
Rahkasammal muodostaa turvetta, kun se maatuu huonosti
Kuva Marianne K-V-E
Lisäksi on toki muitakin elinympäristöjä, kuten vaikka Pohjois-Suomessa tunturit ja kaupungeissa elää myös paljon eläimiä ja kasveja ihmisten seassa. Esimerkiksi kaupungeissa kerrostalojen katoilla pesii paljon lokkeja, talojen räystäiden alla on tervapääskyjen pesiä ja talon ja asfaltin välistä kurkistaa usein kasveja. Maalaismaisemassa myös elää monenmoisia eiöitä ja vaikka joutomaa kuulostaa kovin tarpeettomalta, niin niissäkin elää paljon erilaisia eliöitä.
Eliöt tarvitsevat erilaisia elinympäristöjä. Emme voi suoranaisesti suojella esimerkiksi valkoselkätikkaa, mutta voimme suojella lajin elinympäristöä eli valkoselkätikka tarvitsee vanhoja metsiä. Jos kaikki metsät muutetaan talousmetsiksi, menetämme paljon uhanalaisia lajeja.
Valkoselkätikka on uhanalainen
Kuva: Marianne K-V-E
Emme voi suojella itse valkoselkätikkaa, mutta voimme suojella sen elinympäristöjä - vanhoja metsiä.
Kuva: Marianne K-V-E