Ravinnontuotanto

Eri puolella maapalloa kasvatetaan kasveja ja eläimiä syötäväksi. Tätä voidaan kutsua ravinnontuotannoksi. Maatalouteen kuuluu kasvien kasvatus, josta puhutaan maanviljelynä ja eläinten kasvatuksesta karjanhoitona. Karjaa voidaan kasvattaa joko lihakarjana tai lypsykarjana, jolloin lehmistä saadaan maitoa. Eläimille kasvatetaan myös syötävää ja silloin puhutaan rehukasveista.

Maatalouteen kuuluu myös muuta kuin ravinnoksi kasvattamista. Nautintokasveiksi lasketaan mm. kahvi, tee ja kaakao. Sademetsäalueilla kasvatetaan paljon ns. rahakasveja, kuten kumipuita, kahvia, teetä, tupakkaa ja puuvillaa. Niitäkään ei voi syödä. Näistä ei voi olla puhumatta ravinnontuotannosta puhuttaessa, sillä kun peltoala menee rahakasveille, niin peltoalaa ei jää ravintokasveille. Tästä taas seuraa usein se, että paikallisilla voi olla nälkä tai aliravitsemus.

Lämpövyöhykkeet

Ravinnontuotannon mahdollisuuksiin vaikuttaa paljon ilmasto. Kasvien kasvamiseen vaikuttaa lämpötila ja sademäärä sekä maaperän laatu.

Lämpövyöhykkeistä kylmät eivät sovellu kasvien kasvatukseen ja toisaalta aavikoilla ei voi kasvattaa taas kuivuuden vuoksi. 

Parhaat sadot saadaan alueilta, joissa on lämmintä ja riittävästi sateita ja maaperä on hedelmällinen. 

Aavikoilla on liian kuumaa viljelyyn ja vuoristoissa on usein kylmää ja sen lisäksi jyrkät rinteet ovat vaikeita viljellä.

Kasvillisuusvyöhykkeet
Eri kasvillisuusvyöhykkeillä kasvatetaa erilaisia kasveja.

Sademetsät

Sademetsäalueilla maanviljelyyn kuuluu oleellisesti kaskiviljely. Siinä metsä poltetaan ja poltossa syntynyt tuhka lannoittaa maan.

Sademetsäalueilla on usein suuria tiloja, joissa kasvatetaan vain 1 kasvia. Tämmöistä tilaa kutsutaan plantaasiksi.

Sademetsien alueella ongelma on se, että alueella kasvatetaan usein vain rahakasveja eli esimerkiksi kumipuita, kahvia, teetä, tupakkaa ja öljypalmuja. Peltoalaa ei silloin riitä ravintokasveille ja siksi alueen ihmisillä voi olla nälkää tai aliravitsemusta maanviljelystä huolimatta. Sinä voit tukea alueen ihmisiä sillä, että ostat esimerkiksi banaanit, kaakaon ja kahvin niin, että niissä on reilun kaupan merkki. Tällöin tietää, että viljelijälle maksetaan reilu korvaus tekemästään työstä ja työolosuhteet ovat kunnossa.

Tunnistatko sademetsäalueen kasvit? Piirokset: Marianne K-V-E

Monsuunialue

Parhaat sadot saadaan alueilta, joissa on lämmintä ja riittävästi sateita ja maaperä on hedelmällinen. Monsuunialueet Aasiassa ovat tällaisia ja sen vuoksi alueilla on myös hyvin tiheä asutus. Riisi on monsuunialueen tärkein ravintokasvi.

Aavikot

Aavikoilla ei kasva kasveja muualla kuin keitailla, joissa pohjavesi on lähellä maanpintaa.

Arot

Aroilla on liian kuivaa kasvien kasvatukseen, mutta hedelmällinen maaperä, jossa on hyvä kasvattaa kasveja. Jos aroja siis kastellaan, niin siellä voidaan kasvattaa hyvin esim. vehnää ja maissia.

Välimerenalueet / nahkealehtinen kasvillisuus

Välimerenalueen kasvillisuutta on paitsi Välimerellä, niin myös mm. Yhdysvalloissa Kaliforniassa, Australiassa, Etelä-Afrikassa sekä Etelä-Amerikassa Chilessä. Kasvillisuutta voidaan kutsua myös nahkealehtiseksi kasvillisuudeksi, koska alueella on kuivat kesät ja kasvien lehdet ovat siksi usein pieniä, vahapeitteisiä ja paksuja. Alueella viljellään mm. oliiveja, sitrushedelmiä ja viinirypäleitä.

Oliiveja kasvatetaan Välimeren alueella. Itse oliiveja voidaan syödä tai oliiveista toidaan tehdä oliiviöljyä. Vihreät oliivit on poimittu raakoina, tummat taas kypsinä ja ihan mustat oliivit on käsitelty kemikaalein, kuten rautaglukonaatilla, jolla saadaan tasainen musta väri.

Sitrushedelmiä, kuten sitruunoita kasvaa paljon Välimeren alueella. Entisaikaan sitrushedelmät olivat hyvä C-vitamiinin lähde ja niillä torjuttiinkin keripukkia. Oletko huomannut joskus talvella, että ihan tekee mieli vaikkapa appelsiineja? C-vitamiinia on hyvä saada joka päivä ruuasta.

Viinirypäleistä saadaan itse viinirypäleiden lisäksi viiniä ja rusinoita.

Piirrokset: Marianne K-V-E

Lauhkea alue

Lauhkealla alueella havumetsävyöhyke ei ole niin hyvää maanviljelylle kuin lehtimetsän alue, jolla on hyvää multaa kasvien viljelyyn. Lehtimetsät onkin raivattu usein pelloiksi. Peltojen lisäksi lauhkealla alueella kasvatetaan kasveja kasvihuoneissa, kuten kurkkuja ja tomaatteja.

Tundra
Tundra-alueella ilmasto on niin kylmää, että siellä maatalous ei ole järkevää.

Vuoristot

Vuoristoissa on vaikea viljellä kasveja, koska siellä on usein liian kylmää eikä jyrkät vuorenrinteetkään helpota viljelyä. Lähellä päiväntasaajaakin vuoristoissa näkyy lämpö- ja kasvillisuusvyöhykkeet.

Karjatalous

Maatalous voidaan jakaa kahteen osaan: maanviljelyyn ja karjatalouteen. Maanviljelyssä tuotetaan kasviruokaa ihmisille tai eläimille. Eläinten ruuasta puhutaan nimellä rehu. Karjataloudessa kasvatetaan taas eläimiä ihmisten ravinnoksi.

Karjataloudesta saadaan ihmisille esimerkiksi naudan- ja sianlihaa, kanaa, kalaa, kananmunia, maitoa ja voita. Usein eläimiä kasvatetaan paljon samassa paikassa ja puhutaan tehotuotannosta. Tärkeää on, että eläimillä olisi kuitenkin mahdollisuus niiden luontaiseen elintapaan. Luomutuotannossa tämä otetaan huomioon, joten jos haluat varmistua vaikkapa kanojen hyvinvoinnista, voit ostaa luomukananmunia.

Ihmisillä on eri kulttuureissa erilaisia tapoja suhtautua eläimiin. Eläimiä syödään kaikissa maanosissa, mutta tavat ovat erilaisia. Suomalainen voi syödä poroja, mutta amerikkalainen ei voisi käsittää tätä. Vietnamissa ja Kiinassa tietyillä alueilla syödään koiria ja sen uskotaan tuovan onnea ja suomalainen ei taas ymmärrä sitä. Hindulaiset ja budhalaiset välttelevät lihan syömistä. Tosin osa heistä voi syödä kalaa ja kanaa. Aasiassa lehmät ovat usein pyhiä eläimiä eikä niitä siksi syödä. Islamilaiset pitävät sikaa likaisena eläimenä eivätkä siksi syö sianlihaa. Myöskään juutalaiset eivät syö sianlihaa tai äyriäisiä.