Ihmisen evoluutio

IHMISEN EVOLUUTIO


Evoluutioteoriaan kuuluu myös ihmisen evoluutio. Usein puhutaan, että ihminen olisi kehittynyt apinoista, mutta näin ei ole vaan apinoilla ja ihmisillä on ollut yhteinen kantamuoto. Eläimistä ihmistä muistuttaa eniten simpanssi. Simpanssit ovatkin läheisempää sukua ihmisille kuin muille suurille ihmisapinoille kuten gorillalle ja orangille. Ihmisen ja simpanssin geeneistä 98% on samanlaisia ja ruumiinrakennekin on varsin samanlainen häntää lukuun ottamatta.


Ihmisen ja simpanssin yhteinen kantamuoto eli 5-8 miljoonaa vuotta sitten Afrikassa.

Ihminen on nykyään ainut ihmislaji. 5 miljoonan vuoden aikana on maapallolla elänyt lukuisia nykyihmisen lähisukulaisia ja myös muita ihmislajeja. Ne ovat joko kuolleet sukupuuttoon tai hävinneet, kun ovat kehittyneet toisiksi lajeiksi.


Ihmisten kantamuodot voidaan luokitella ryhmiin esimerkiksi näin:

1) etelänapinat

2) esi-ihmiset

a) käteväihmiset

b) pystyihmiset

3) heidelberginihminen, josta kehittyi

4 a) Europpassa neandertalinihminen

4 b) Aasiassa denisovanihminen

4 c) Afrikassa nykyihminen eli Homo sapiens = me

1. Australopithecukset eli etelänapinat

4,4-1,7 miljoonaa vuotta sitten Itä- ja Etelä-Afrikassa eli useita etelänapinoita eli Australopithecuksia. Australopithecukset pystyivät kävelemään pystyssä, mutta pystyivät myös kiipeilemään. Osa oli kasvinsyöjiä, osa söi pienriistaa ja raatoja. Pystyasento vapautti kädet kuljettamaan ruokaa pidemmistäkin matkoista. Lisäksi pystyasennossa etelänapinat havaitsivat pedot paremmin ruohikossa. Etelänapinat olivat noin 1-1,5 m pitkiä. Australopithecusten kasvot muistuttivat apinaa. Niiden aivot olivat simpanssin tai gorillan aivojen kokoiset eli 500 cm3.

2. Esi-ihmiset


2a Homo habilis eli käteväihminen

Kuva: Reconstruction by W. Schnaubelt & N. Kieser (Atelier WILD LIFE ART) Homo_habilis.JPG: Photographed by User:Lillyundfreya

2 miljoonaa vuotta sitten kehittyi Afrikassa ensimmäinen nykyihmisen sukuun eli Homo-sukuun kuuluva laji Homo habilis. Ne elivät siis yhtä aikaa etelänapinoiden kanssa. Homo habilis oli ensimmäinen, joka keksi työkalujen käytön. Käteväihminen käytti teräviä kivilastuja lihan irrottamiseen luista. Ne valmistivat myös luista työkaluja. Tästä on tullut myös nimitys käteväihminen. Homo habiliksella oli suuremmat aivot kuin Australopithecuksilla eli noin 500-800 cm3. Käteväihmiset olivat noin 1-1,5 m pitkiä ja niillä oli pitkät kädet, joilla ne liikkuivat kätevästi puissa.

2b Homo erectus eli pystyihminen

Kuva: reconstruction by John Gurche; photographed by Tim Evanson

Pystyihminen eli maapallolla noin 1,9 miljoonaa vuotta sitten. Pystyihmisellä oli pidemmät jalat ja lyhyemmät kädet kuin käteväihmisellä. Sen aivot olivat suuremmat kuin käteväihmisellä eli noin 1000-1100 cm3. Ne osasivat valmistaa työkaluja. Viimeiset pystyihmiset elivät vain 50 000 vuotta sitten.


Pystyihmisestä kehittyi heidelberginihminen, josta puolestaan kehittyi Euroopassa neandertalinihminen, Aasiassa denisovanihminen ja Afrikassa nykyihminen eli Homo sapiens eli me.

3. Homo heidelbergensis eli heidelberginihminen

Kuva: Jose Luis Martinez Alvarez from Asturias, España

Heidelberginihminen eli 700 000 - 200 000 vuotta sitten. Aivojen koko oli suurinpiirtein sama kuin nykyihmisellä. Pituutta heidelberginihmisellä oli noin 170 cm. Ne oppivat tulentekotaidon noin 400 000 - 300 000 vuotta sitten. Heidelberginihminen pyysi myös suurta riistaa, kuten Euroopan leijonia ja mammutteja. Niillä uskotaan olleen jo alkeellinen kieli.


Heidelberginihmisestä katsotaan kehittyneen 3 eri muotoa eli kohdat 4a, 4b ja 4c.

4a Homo neanderthalensis eli neandertalinihminen

Kuva: Matteo De Stefano/MUSE

Neandertalinihminen eli noin 200 000 - 30 000 vuotta sitten. Neandertalinihmiset olivat nykyihmisiä pienempiä ja rotevampia. Ne olivat noin 160 cm pitkiä. Ne olivat sopeutuneet viileään ilmaan. Niillä oli suuremmat aivot kuin meillä 1200-1750 cm3 eli keskiverrosti noin 1500 cm3. Ne keräilivät ja metsästivät suurriistaa. Neandertalinihmiset osasivat pitää nuotioa ja tehdä taljoista vaatteita. Neandertalinihmiset huolehtivat sairaista ja vanhuksista ja hautasivat vainajat.

4b Denisovanihminen


Denisovanihmiset elivät Aasiassa ja ne ovat eläneet samaan aikaan kuin nykyihminen. Se on kuollut sukupuuttoon.


4c Homo sapiens eli nykyihminen eli me


Homo sapiens on elänyt maapallolla noin 300 000 vuotta. Ne levittäytyivät Afrikasta noin 180 000 vuotta sitten. Näistä käytetään nimitystä Cro-Magnonin ihminen. Nykyihmiset syrjäyttivät neandertalinihmisen noin 30 000 vuotta sitten. Emme ole siis neandertalinihmisen jälkeläisiä. Cro-Magnonin ihminen ei ollut niin vahva kuin neandertalinihminen, mutta sillä oli paremmat kielelliset kyvyt. Tällöin tietoa voidaan siirtää toisille ja myös seuraavaan sukupolveen. Varhaisimmat ihmiset olivat keräilijä-metsästäjiä. Homo sapiensin aivojen koko on noin 1400 cm3.