Selkärangattomien eläinten luokittelu

Selkärangattomiin eläimiin kuuluu 97% maapallon eläimistä. Niillä ei ole selkärankaa eli sisäistä tukirankaa. Selkärangattomat voidaan luokitella yli 30 pääjaksoon, joista tässä käsitellään vain muutama: nivelmadot, sukkulamadot, nilviäiset ja niveljalkaiset. Niveljalkaiset voidaan jakaa vielä omiin ryhmiin eli äyriäisiin, hyönteisiin, hämähäkkieläimiin ja tuhatjalkaisiin.

Madot

Madoilla ei ole jalkoja. Jos madolla on jalat, kyseessä ei ole mato vaan toukka, esim. perhosen toukka.

NIVELMADOT

Nivelmadoilla on jaokkeita eli niveliä. Hyvä esimerkki nivelmadosta on kastemato. Ne muokkaavat maaperää ja niitä voi käyttää myös onkiessa.

Kastemato eli kasteliero voi kasvaa jopa 30 cm pitkäksi. Kuva Marianne K-V-E

SUKKULAMADOT

Sukkulamadoilla ei ole jaokkeita. Sukkulamadot on maailman runsain eläinryhmä. Lusikallisessa metsämaata on tuhansia sukkulamatoja. Sukkulamadoista hyvä esimerkki on ihmisen suolistossa elävä loinen, kihomato. Kihomadot ovat vaaleita noin sentin pituisia matoja, jotka tulevat öisin munimaan peräaukon suulle. Tämä kutittaa ja saa raapimaan munat kynsien alle, jolloin munat pääsevät tarttumaan seuraavaan ihmiseen. Kihomadot saa pois lääkekuurilla ja pesemällä vuodevaatteet samalla hyvin.

NILVIÄISET
Nilviäisiin kuuluvat kotilot, etanat, simpukat ja mustekalat.

Kotilot
Kotiloilla on kova kierteinen kuori.

Kotilo sanan kanssa saa olla tarkkana, sillä yhden kirjaimen virhe tekee kotilosta kotelon, joka on taas hyönteisten muodonvaihdoksen yksi vaihe. Perhonen munii munan, josta tulee toukka ja siitä kotelo ja siitä aikuinen perhonen. Kotilosta ei siis kuoriudu koskaan perhosta, kotelosta kylläkin.

Lehtokotilo on taitava kiipeilijä. Kuva Marianne K-V-E

Etanat
Poikkeuksen kotiloista tekee etanat, joilla ei ole kuorta. Lastenkirjoissa usein kuorellisistakin kotiloista käytetään virheellistä nimitystä etana.

Espanjansiruetana on haitallinen vieraslaji, josta puhutaan jopa tappajaetanana. Kuva Marianne K-V-E

Simpukat
Simpukoilla on kaksiosainen kuori. Simpukoilla on yksi jalka. Simpukat työntävät jalan ulos kuoresta ja liikkuvat sen avulla.

Simpukoilla on saranallinen, kaksiosainen kuori. Piirros Marianne K-V-E

Simpukan renkaista voi laskea sen iän. Piirros Marianne K-V-E

Mustekalat
Mustekalat ovat pääjalkaisia. Niillä voi olla joko 8 lonkeroa kuten tursailla tai 10 lonkeroa kuten seepioilla tai kalmareilla. Suurimmat kalmarit eli kolossikalmarit voivat kasvaa jopa 12 metriä pitkiksi ja painaa 500 kg. Mustekalat elävät valtamerissä.

Montako lonkeroa? Mikä mustekala on kyseessä?

NIVELJALKAISET


Niveljalkaisiin kuuluu 4 suurta selkärangattomien ryhmää, jotka on hyvä tunnistaa: 1) hyönteiset, 2) hämähäkkieläimet, 3) äyriäiset ja 4) tuhatjalkaiset.

Hyönteiset
Hyönteisillä on 3 ruumiinosaa, 6 jalkaa ja 2 silmää. Hyönteisiin kuuluvat mm. perhoset, muurahaiset, leppäkertut, kärpäset ja sudenkorennot, joka on kuvassa. Jokaista ihmistä kohti on noin 200 miljoonaa hyönteistä.

Leppäkertut kuuluvat kovakuoriaisiin. Kuva Marianne K-V-E

Hämähäkkieläimet
Hämähäkkieläimillä on 2 ruumiinosaa, 8 jalkaa ja 6-8 silmää. Hämähäkit ovat petoja eli ne syövät toisia eläimiä.

Hämähäkeillä on 2 ruumiinosaa, 8 jalkaa ja 6-8 silmää. Hämähäkit ovat petoja. Suomessa on vain 1 kunnollinen myrkyllinen hämähäkki: vesihämähäkki, jonka purema vastaa ampiaisen pistoa. Kuva Marianne K-V-E

Äyriäiset
Äyriäisillä on yli 8 jalkaa samoin kuin tuhatjalkaisillakin. Äyriäisillä on kaksi paria tuntosarvia.

Rapu on Suomen suurin äyriäinen. Kuva Marianne K-V-E

Tuhatjalkaiset
Tuhatjalkaisilla on myös yli 8 jalkaa, mutta ne on kyllä helppo erottaa silti äyriäisistä.

Tuhatjalkaisilla ei ole tuhatta jalkaa.