Rannikot
Yli puolet maailman ihmisistä asuu rannikolla
ravinteikas maa
kalastus
hyvä ilmasto
hyvät yhteydet (meriliikenne)
matkailu
Monet maailman kaupungeista sijaitsevat meren rannalla
Tokio
Lontoo
Mumbai
New York
Sydney
Alger
Vuorovesi
Kuun vetovoima vetää puoleensa ja merivesi nousee
luode = laskuvesi = vesi on normaalia matalammalla
vuoksi = nousuvesi = vesi on normaalia korkeammalla
12 tunnin jaksoissa
Vuorovesi pitää ottaa huomioon laivaliikenteessä ja liikkumisessa rannalla.
Vuorovesi muovaa rantaa.
Piirros: Marianne K-V-E
Ilmastonmuutos ja rannikot
Ilmastonmuutos sulattaa jäätiköitä.
Jäätiköiden sulaessa merivesi nousee.
Vesi lämmetessään myös laajenee.
Merivesi nousee jopa metrin vuoteen 2100 mennessä.
Rannikkokaupunkeihin nousee suolaista merivettä.
Myrskyjen aikaan voi nousta vettä koteihin, pelloille ja kaivoihin.
Kun merivesi nousee, niin ihmiset joutuvat muuttamaan. He ovat ilmastopakolaisia.
Mannerjalusta
Piirros: Marianne K-V-E
Mannerjalusta on alle 200 m syvä merialue rannikolla. Mannerjalusta ulottuu usein 80 km päähän rannasta. Rannikkovaltio saa hyödyntää sen alueen öljyn ja maakaasun. Mannerjalustan alueella on usein paljon kaloja.
Kalastus
Liikakalastus
alueelta pyydetään kaloja niin paljon, että mereen ei jää tarpeeksi kalaa
40% kalastuksesta on sivusaalista = ei toivottuja kaloja ja muita eläimiä
Kestävä kalastus
mereen jätetään tarpeeksi kalaa
elinympäristöjä kunnioitetaan
kalastajien elinkeinon säilyminen varmistetaan
Video kestävästä kalastuksesta
Kaupasta on helppo ostaa kestävästi kalastettua kalaa, kun valitsee MSC-merkittyä kalaa.
Osaa kaloista pidetään roskakaloina, vaikka ne ovat oikeasti herkullista syötävää. Järki Särki on hyvä esimerkki tästä tai koulun lahnapuikot tai Pirkka saaristolaiskalapihvit.