Rannikot

Yli puolet maailman ihmisistä asuu rannikolla

  • ravinteikas maa

  • kalastus

  • hyvä ilmasto

  • hyvät yhteydet (meriliikenne)

  • matkailu

Monet maailman kaupungeista sijaitsevat meren rannalla

Tokio

Lontoo

Mumbai

New York

Sydney

Alger


Vuorovesi

Kuun vetovoima vetää puoleensa ja merivesi nousee

luode = laskuvesi = vesi on normaalia matalammalla

vuoksi = nousuvesi = vesi on normaalia korkeammalla

12 tunnin jaksoissa

Vuorovesi pitää ottaa huomioon laivaliikenteessä ja liikkumisessa rannalla.

Vuorovesi muovaa rantaa.

Piirros: Marianne K-V-E

Ilmastonmuutos ja rannikot

Ilmastonmuutos sulattaa jäätiköitä.

Jäätiköiden sulaessa merivesi nousee.

Vesi lämmetessään myös laajenee.

Merivesi nousee jopa metrin vuoteen 2100 mennessä.

Rannikkokaupunkeihin nousee suolaista merivettä.

Myrskyjen aikaan voi nousta vettä koteihin, pelloille ja kaivoihin.

Kun merivesi nousee, niin ihmiset joutuvat muuttamaan. He ovat ilmastopakolaisia.

Mannerjalusta

Piirros: Marianne K-V-E

Mannerjalusta on alle 200 m syvä merialue rannikolla. Mannerjalusta ulottuu usein 80 km päähän rannasta. Rannikkovaltio saa hyödyntää sen alueen öljyn ja maakaasun. Mannerjalustan alueella on usein paljon kaloja.

Kalastus

Liikakalastus

    • alueelta pyydetään kaloja niin paljon, että mereen ei jää tarpeeksi kalaa

    • 40% kalastuksesta on sivusaalista = ei toivottuja kaloja ja muita eläimiä

Video liikakalastuksesta

Kestävä kalastus

    • mereen jätetään tarpeeksi kalaa

    • elinympäristöjä kunnioitetaan

    • kalastajien elinkeinon säilyminen varmistetaan

Video kestävästä kalastuksesta

Kaupasta on helppo ostaa kestävästi kalastettua kalaa, kun valitsee MSC-merkittyä kalaa.

Osaa kaloista pidetään roskakaloina, vaikka ne ovat oikeasti herkullista syötävää. Järki Särki on hyvä esimerkki tästä tai koulun lahnapuikot tai Pirkka saaristolaiskalapihvit.

Tehtäviä