Eläinsolu

Kasvit, eläimet, sienet ja bakteerit elävät. Kaikkia eläviä kutsutaan eliöiksi. Eliöt voivat olla yhdestä solusta muodostuvia (kuten vaikka bakteerit, viherlevät ja tohvelieläimet) tai vastaavasti monista miljardeista soluista muodostuvia, kuten puut. Ihmisellä on noin 60 miljoonaa solua.

Maailman suurin solu on strutsin munan ruskuainen. Pisin solu on puolestaan kirahvin kaulassa. Ihmisen suurin solu on munasolu ja pienin vastaavasti siittiö. Ihmisessä on enemmän bakteerisoluja kuin ihmisen omia soluja. Osa soluista uusiutuu todella nopeasti, kuten verisolut ja osa taas on todella pitkäikäisiä, kuten hermosolut.

Soluissa on osia.

Solukalvo on solun pinnassa. Se päättää mitä aineita menee solun sisään ja mitä ulos.

Solun tärkein osa on tuma. Tuma on kuin solun aivot. Se päättää mitä solussa tapahtuu. Tuma sisältää perintötekijät eli geenit. Geenit päättävät mm. minkä väriset silmät sinulle tulee. Geeni on pätkä DNA:ta. DNA-tutkimuksia voidaan käyttää selvitettäessä rikoksia tai kuka on lapsen isä.

Solun sisällä on solulima. Se on väliaine, jossa on tuman lisäksi muita soluelimiä.

Tuman ohella tärkeä soluelin on mitokonrdio. Mitokondrio on solun voimalaitos eli sieltä vapautuu energiaa solun käyttöön.

Suurin osa soluista uusiutuu, kuten vaikka kun poltat kielen kuumaan teehen. Hermosolut eivät juuri uusiudu. Siksi on tärkeää suojella aivoja.

Soluista muodostuu kudoksia

Tehtäviä