makuaisti

Ruuan maistaminen on tärkeää. Maistamalla voimme varmistaa että emme syö vahingossa jotain pilaantunutta tai myrkyllistä.

Ihminen maistaa viittä (5) eri makua. Ne ovat makea, suolainen, hapan, karvas ja umami. Makeasta on hyvä esimerkki sokeri, suolaisesta taas suola. Happamalta maistuu sitruuna ja etikka. Karvasta makua löytyykin nykyään tosi harvoin ruuasta, mutta joissain Runebergin tortuissa on mausteena karvasmanteliöljyä. Karvaat maut kertovat usein kasvien myrkyllisyydestä. Umami on uusin tulokas ihmisen perusmauissa ja sitä voi hyvin kutsua lihan mauksi. Kiinalaisissa ruuissa on paljon umamia, samoin lihassa, herkkusienissä ja tomaatissa.
Viime aikoina on pohdittu myös rasvaisen makua yhdeksi perusmauista.

Perusmaut Piirros: Marianne K-V-E

Ruuan makuun vaikuttaa itse ruuan raaka-aineiden maku, mutta myös niiden rakenne ja lämpötila. Lämpötila on hyvin merkittävä ruuassa, sillä suurin osa mauista on todellisuudessa hajuja. Kylmä ruoka ei maistu. Nuhassa et haista ruokaa ja siksi et maista ruokaa samanlaisena kuin yleensä. Ruuan makuun vaikuttaa myös nälkä.

Makuaistimukset tapahtuvat pääasiassa kielessä, mutta myös muualla suussa ja nielussa. Chilin tulinen maku ei ole itse asiassa makuaistimus ollenkaan vaan suussa olevat kipureseptorit ärtyvät chilin kapsaisiinista. Chili aiheuttaa siis kipua! Kapsaisiini ärsyttää myös hermoja, jotka säätelevät ruumiin lämpötilaa ja siksi chili voi nostaa hikipisarat otsalle.

Makuaisti on kemiallinen lähiaisti. Se tarkoittaa sitä, että maistettavan aineen pitää liueta veteen kielen pinnalla. Emme voi maistaa pitkässä matkassa olevia aineita.