Monsuunialueet

Monsuuni-ilmastossa on yleensä sateinen kesä ja kuivempi talvi. Monsuunialueista tunnetuin on Intia. 

Monsuuni johtuu siitä, että on vierekkäin maa ja meri ja niiden välillä on lämpötilaero.

Keväällä aurinko alkaa paistaa Kravun kääntöpiirille Intiaan ja sitä ympäröivään mereen. Maa lämpenee nopeammin kuin meri. Maalla voi olla 40 astetta ja merellä 25 astetta.

Maan päälle tulee matalapaine ja merelle korkeapaine. Ilma alkaa virrata korkeapaineesta matalapaineelle.

Kun mereltä tuleva kostea ilma tulee maalla korkeampaan kohtaan, se tiivistyy pilviksi ja tulee sateet. 

Sateet jatkuvat toukokuusta aina lokakuulle. Sateet ovat pitkäkestoisia ja ne aiheuttavat tulvia. Sademäärät ovat runsaita. Intiassa voi sataa kuukaudessa saman verran kuin Suomessa koko vuonna. Välillä voi olla trooppisia myrskyjäkin.

Sadekausi mahdollistaa riisin viljelyn. Riisi tarvitsee todella paljon vettä kasvaakseen.

Sadevettä voidaan padota talteen, jotta saadaan toinen riisisato vuodessa.

Ilman monsuunisateita ei olisi mahdollista kasvattaa riisiä.

Toisaalta runsaat sateet tuovat alueelle myös ongelmia, kuten tulvia. Vesi nousee paitsi pelloille, niin myös teille ja rakennuksiin. Kulkeminen vaikeutuu ja rakennukset kastuvat. Rankat sateet voivat aiheuttaa maanvyöryjä. Välillä vettä sataa niin paljon, että pintavettä menee kaivoihin ja juomavesi likaantuu. Myös monet taudit leviävät helpommin kuumassa ja kosteassa ilmastossa. Pyykkiä on vaikea saada kuivaksi.

Syksyllä maan ja meren lämpötilaerot tasaantuvat ja sateet laantuvat.

Talvella aurinko paistaa etelämpänä Intian valtamerellä. Meri myös jäähtyy mannerta hitaammin. Tällöin tilanne muuttuu päinvastaiseksi eli merelle syntyy matalapaine ja mantereelle korkeapaine ja tuulet kääntyvät puhaltamaan mantereelta merelle. Kuiva mannertuuli puhaltaa ja ei synny sateita. 

Monet matkailijat matkustavat kuivan talven aikana Intiaan.

Monsuunilaulu

Monsuuni tehtäviä