Rehevöityminen

Rehevöitymisellä tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi järvissä sinilevät ja kasvit lisääntyvät ja kasvavat hurjasti. Se johtuu siitä, että vesistössä on silloin paljon ravinteita. Ravinteista typpi (N) ja fosfori (P) ovat merkittävimmät.

Ravinteita valuu vesistöihin eniten maataloudesta ja metsätaloudesta. Aikaisemmin myös asutuksesta ja teollisuudesta tuli ravinteita, mutta niiden merkitys on pienentynyt, kun säädökset vedenpuhdistukselle ovat koventuneet. Esimerkiksi Pietarin jätevedet valutettiin vielä 1970-luvulla sellaisenaan Itämereen, mutta 90-luvulla enää kolmasosa. Golfkentiltä valuu myös ravinteita vesistöihin.

Rehevöityminen näkyy monella tapaa. Vesi samentuu ja levät lisääntyvät. Rantakivet ja kalastusverkot limoittuvat. Sinileväkukinnot ovat yksi rehevöitymisen merkki. Sinilevä on nimestään huolimatta oikeasti sinibakteeri ja lisäksi se ei ole sininen vaan muodostaa vihreää puuromaista kasvustoa vesistöihin. Sinilevä on myrkyllistä ja siksi järvessä tai meressä, jossa on sinilevää ei saa uida eikä vettä saa käyttää juomavetenä, pesuvetenä tai saunavetenä. Rehevöityneessä järvessä kasvillisuus lisääntyy. Kuolleet kasvit pitää hajottaa ja hajottamiseen tarvitaan happea. Hapen kuluminen aiheuttaa järviin happikatoa. Kun järvessä ei ole happea riittävästi kalat voivat kuolla.

Rehevöityneen järven eläinkannat muuttuvat. Kalastuksen kannalta tärkeät kalat kuten taimen ja siika eivät kestä rehevöitymistä. Tilalle tulee runsaasti särkikaloja. Vesilintujen lajit muuttuvat ja niiden määrä lisääntyy.

Rehevöitymistä voidaan ehkäistä useilla eri tavoilla. Jätevedet tulee puhdistaa huolella. Tehtaissa käytetyn veden määrää ja samalla jäteveden määrää vähennetään tarkoilla tuotantoprosesseilla. Peltojen lannoitus suunnitellaan tarkoin. Peltojen ja vesistöjen välille jätetään suojavyöhykkeet. Tämä tarkoittaa, että pellon ja järven välissä on suojakaistale, jossa kasvaa kasveja, jotka imevät ravinteet. Karjataloudessa lantavesien ja virtsan pääsy vesistöihin estetään.

Mikäli järvi on päässyt rehevöitymään on kolme mahdollisuutta kunnostaa sitä. Ensijainen tavoite on aina vähentää ravinnekuormitusta. Mikäli tämä ei riitä, voidaan poistaa vesikasvillisuutta, kalastaa särkikaloja, hapettaa järveä, ruopata rantoja tai nostaa vedenpintaa. Viimeisenä hätäkeinona on kemikaalikunnostus, jossa järveen laitetaan esim. alumiinia sisältävällä kemikaalilla saostetaan fosfori. Ongelmana on se, että alumiini kulkeutuu kalojen kiduksiin ja tappaa ne.

Tehtäviä

Varmista, että osaat