Hermosto

Hermosolu

Hormonit ja hermosto säätelevät elimistön toimintaa. Hermosto muodostuu hermosoluista. Voit ajatella, että kun laitat monta hermosolua yhteen tulee hermosto. Samoin kuin laitat monta kirjaa yhteen tulee… kirjasto tai monta karttaa yhteen tulee... kartasto.


Ylemmässä kuvassa on hermosolu.
Alemmassa kuvassa näkyy synapsi eli kahden hermosolun yhteenliittymsen paikka.

Piirrokset Marianne K-V-E

Hermosoluissa viesti kulkee sähköisesti. Viesti eli impulssi voi olla kalapuikkojen tuoksu. Tällöin viesti tulee ulkoapäin ja se menee aivoihin. Kun kalapuikkojen tuoksu tulee nenääsi, aivot antavat sinulle käskyn mennä kohti ruokalaa. Silloin viesti menee aivoista jalkoihin ja alat kävellä.

Aivojen ja jalkojen välillä tieto eli viesti eli impulssi kulkee hermosoluissa. Viesti tulee ensin hermosolun tuojahaarakkeeseen. Tuojahaarakkeita voi olla satoja yhdessä hermosolussa. Sieltä tieto lähtee solukeskuksen kautta viejähaarakkeeseen. Viejähaarakkeen pinnalla on rasvatuppi, jota kutsutaan myös nimellä myeliinituppi. Tupen ansiosta viesti kulkee vielä nopeammin kuin ilman sitä. Viesti voi kulkea 100 m sekunnissa ei 360 km tunnissa.

Hermosolun sisällä viesti kulkee sähköisesti. Kahden hermosolun välillä on kuitenkin tyhjä tila. Voit ajatella, että yksi hermosolu on kuin jatkojohto. Niiden välillä ei viesti voi kulkea sähköisesti, jos johtoja ei ole yhdistetty. Hermosolujen välinen tila on nimeltään synapsi. Synapsissa tieto kulkee kemiallisesti. Synapsiin erittyy välittäjäainetta ja se vie viestin edellisen hermosolun viejähaarakkeesta seuraavan hermosolun tuojahaarakkeeseen. Voit ajatella, että sinulla on jatkojohdot lattialla ja ikään kuin ensimmäinen jatkojohto sylkisi tiedon seuraavaan jatkojohtoon. Tällöin niiden ei tarvitse koskea toisiaan, mutta tieto siirtyy eteenpäin.

Hermosto

Hermosto voidaan jakaa kahteen osaan: keskushermostoon ja ääreishermostoon. Keskushermostoon kuuluvat aivot ja selkäydin. Aivot ovat suojassa pääkallon sisällä ja selkäydintä suojaa selkärangan nikamat. Ääreishermosto vie viestejä aivoista ja selkäytimestä ympäri kehoa ja päinvastoin. Tieto esimerkiksi siitä, että polvea kutittaa menee polvesta selkäytimen kautta aivoihin ja aivoista lähtee viesti kädelle, että polvea pitää raapia.



Kuva: injurymap.com

1. Isoaivot

Kun sanotaan, että käytä aivojasi, tarkoitetaan yleensä isoaivoja. Isoaivoissa tapahtuu mm. liikkeiden käskyttäminen, aistien ymmärtäminen, ajattelu, tunteet ja luovuus.

2. Pikkuaivot

Pikkuaivot auttavat uusien liikkeiden harjoittelussa. Pikkuaivot aktivoituvat, kun opettelet ajamaan polkupyörällä tai laitat lankaa neulan silmään. Pikkuaivot auttavat tasapainossa pyörällä ajaessa ja hienomotoriikasta langan neulaan laittamisessa. Kun kerran opit ajamaan pyörällä, niin pikkuaivot pitävät huolen, että se onnistuu jatkossa helpommin.

3. Aivorunko

Aivorunko säätelee elimistön sisäistä tasapainoa, esimerkiksi nestetasapainoa tai vireystilaa. Aivorungossa on myös ydinjatke, joka säätelee hengitystä. Autossa on siksi hyvä olla niskatuki, että kolarissa niska ei retkahda ja ydinjatke vaurioidu.

Refleksillä tarkoitetaan automaattista toimintoa, jolle ei itse mahda mitään. Jos laitat käden kuumalle levylle, vedät käden pois salamannopeasti. Tällöin tieto menee kädestä vain selkäytimeen ja selkäydin käskyttää “ota äkkiä se pois liedeltä”. Vasta myöhemmin tieto menee aivoihin ja tajuat, että levy olikin tosiaan kuuma.

Hermosto tehtävät