Näköaisti
Kaikkien aistien toiminta on periaatteessa samanlaista. Ensin aistinreseptori ottaa vastaan ärsykkeen eli tiedon. Näet vaikka kukan. Hermo kuljettaa impulssin eli viestin aivoihin. Aivoissa viesti tajutaan eli syntyy aistimus. Näköaistimuksen ottaa vastaan silmä. Silmä on noin pingispallon kokoinen.
Näköaistimukseen tarvitaan valoa. Pimeässä et näe mitään. Silmäluomet suojelevat silmää. Valo tulee ensin silmän sarveiskalvolle ja jatkaa sieltä matkaansa mustuaiseen eli pupilliin. Mustuainen näyttää muuttavan kokoaan valoisuuden mukaan, mutta todellisuudessa valon määrää silmässä säätelee värikalvo eli iiris. Värikalvo voi olla sininen, ruskea tai vihreä. Mustuainen on oikeastaan vain musta reikä värikalvon keskellä. Mustuaisesta valo jatkaa matkaa linssiin eli mykiöön.
Silmän rakenne Piirros: Marianne K-V-E
Silmää voi tarkentaa säätelemällä linssin paksuutta. Sen tekevät sädekehän lihakset linssinripustajan kanssa. Silmän sisällä olevaa läpinäkyvää ainetta kutsutaan lasiaiseksi. Linssi taittaa kuvan verkkokalvolle ja samalla kuva kääntyy ylösalaisin ja niinpä kuva onkin verkkokalvolla nurinpäin. Verkkokalvolla on tappisoluja, jotka aistivat värit ja sauvasoluja, joiden avulla voimme nähdä hämärässä. Verkkokalvon ympärillä on suonikalvo, joka ruokkii silmää. Suonikalvon ympärillä kovakalvo, joka suojaa silmää. Kaikista tarkimmin ihminen näkee suoraan eteenpäin, sillä keskellä silmän takaosaa on tarkannäkemisen piste.
Silmästä viesti lähtee näköhermoa pitkin aivoihin ja lopullinen näköaistimus tajutaan vasta aivojen takaosassa isoaivoissa. Siellä kuva kääntyy oikeinpäin.